Helsinki - Visby – Bornholm

Tervehdys eteläiseltä Itämereltä!

Itämeren ’ylityksen’ alkupuolella Helsinki-Visby tuuli keskimäärin noin 10-15m/s ja ajoimme pääosan matkasta joko ykkös tai kakkosreivillä sekä loppumatkasta isosti reivatulla genualla. Saavuimme aurinkoiseen Visbyn kaupunkiin keskiviikkona puolen päivän jälkeen (reilut 40 h Helsingistä).

Auringonpaiste olikin suhteellisen toivottu muutos aiemman muutaman vuorokauden säätilaan, joka koostui lähinnä sateesta, kovemmasta sateesta ja rankkasateesta (välillä ei ollut aivan täyttä varmuutta lensikö vesi taivaalta vai merestä, mutta märkää se joka tapauksessa oli). Pääsimme myös testailemaan uusia Ursuitin kuivapukuja, jotka osoittautuivatkin varsin onnistuneeksi hankinnaksi sadehatun, pelastusliivien, valjaiden, neopreenihanskojen ja goretex-sukkien kanssa kombona käytettynä.

Visby on periruotsalainen saaristokaupunki vanhoine Hansa-aikaisine linnoituksineen Gotlannin saaressa. Visbyn satamaan saapuminen onnistuu helposti myös hämärällä ajamalla viitoitettua linjaa jykevien aallonmurtajien sisään, jossa aallokko ei häiritse laisinkaan. Meidän lisäksi satamassa oli yhteensä viisi muuta venettä ja yhden HR-39 kippari tulikin tiedustelemaan mitenkä pahaa aallokkoa meillä oli ollut. 

Ilmatieteenlaitoksen säätiedotuksen mukaan vallitseva aallonkorkeus reissullamme oli jotakin reilut kaksi ja puoli metriä, korkeimpien aaltojen mennessä vajaaseen neljään metriin. Dyssel kulki oikein mukavasti aaltojen ylitse. Sen verran aallokko kuitenkin meitäkin siirteli ylös-alas, etteivät pimeällä viittojen valot oikein näkyneet muutamaa välkähdystä pidempään. Tämän lisäksi koppasimme muutaman jämäkämmän aallon aika näyttävästi suoraan veneen ylitse/kannelle/purjeisiin/sitloodaan/päin ruorimiehen näköä.

Heti satamaan saavuttuamme lastasimme kannen täyteen erinäköisiä kastuneita purjehdusvermeitä, jotka kuivuivatkin mukavasti auringonpaisteessa. Kävimme myös kiertelemässä kaupunkia ja nappaamassa kahvit rantaravintolassa. Illalla Antti laittoi huikeaa ruokaa, jonka jälkeen ei mennyt kovinkaan pitkään kun kaikki olivatkin jo unten mailla…

Vaikka Visbyssä paistoikin aurinko, päätimme kuitenkin lähteä heti aamulla kahdeksan aikaa – ja 10 tunnin yöunien jälkeen - kohti Tanskan Bornholmia joka sijaitsee Visbystä noin 200NM lounaaseen. Itämerellä ei ollut jäljellä juuri yhtään aallokkoa ja pääsimmekin pitkän matkaa reilun kuuden metrin myötäisissä tuulissa suoraan kohti etelän lämpöä. Tällä kertaa tuuli ei todellakaan noussut kuten vajaa pari vuorokautta sitten, vaan tyyntyi pikkuhiljaa. Koitimme pitää vauhtia yllä vaihtamalla Genuan Code 0 –purjeeseen, mutta edes tämä ei oikeastaan enää auttanut ja jäimme lillumaan täydelliseen pläkään. Jäimme odottelemaan tuulta ja kävimme uimassa, parantelimme preventteriä ja rasvasimme peräsinakselin. Olimme kuitenkin kaikki sitä mieltä, että tähän ei jäädä nyt jäitä odottelemaan vaan räjäytimme Volvon käyntiin. Erään visbyläisen mukaan Visbyyn kieppeille ei enää kylläkään muodostu juurikaan jäätä. Joka tapauksessa ajelimme kuitenkin koneella aivan täydellisessä pläkässä kohti etelää.

Tuulta ei ollut oikeastaan koko yönä vaan köröttelimme edelleen koneella. Öölandin eteläpuolella on aika paljon laivaliikennettä, jota oli hauskaa seurailla automaatin pitäessä kurssia. Dyssel on varustettu integroidulla AIS –järjestelmällä. AIS (automatic identification system) on kyllä todella pro keksintö. Järjestelmää käytetään siis muiden alusten tunnistamiseen ja niiden liikkeiden seurantaan. Olemme integroineet AIS –datan tulemaan suoraan plotterin näytölle, johon B&G:n plotteri piirtää AIS varustellut laivat ja näyttää niiden kurssin sekä ohituspaikan. Myös Dyssel näkyy vastaavasti muiden laivojen plotterien näytöillä. Tämän lisäksi AIS -järjestelmässä on hälytys, mikäli jokin alus tulee törmäyskurssille taikka muutoin liian lähelle, alkaa hälytysjärjestelmämme hälyttämään sitloodassa ja sisällä. Olemme pitäneet myös tutkaa päällä aina pimeällä. Tutkan overlay –toiminnolla yhdistettynä AIS –dataan, saamme plotteriin melko paljon optista navigointia helpottavaa ja suhteellisen luotettavaa tietoa.

Olemme saaneet melko paljon palautetta, ettei nettisivuilla oleva AIS –feed toimi.

Tämä ei tarkoita sitä, että meidän oma AIS ei toimisi. AIS järjestelmä toimii VHF –signaalilla ja on tarkoitettu laivojen väliseen suoraan kommunikointiin noin 20-30 mailin sisällä. Marinetrafficin AIS data ei siis sinällään liity millään tavoin itse AIS järjestelmään vaan dataa kerätään käsittääksemme eri rannikkoasemilta lähinnä harrastemielessä tiedoksi muille käyttäjille. Kaikki rannikkoasemat eivät todennäköisesti raportoi saamaansa dataa Marinetrafficin sivuille. Tältä osin lienee järkevämpää seurata matkaamme satelliittipuhelimen puolelta, johon löytyy linkki myöskin nettisivujen etusivulta osoitteesta sandi.fi. Toisaalta Marinetrafficiin saa sähköpostilmoituksen saapumisestamme seuraavaan satamaan!

Testasimme tällä pätkällä myös ensimmäistä kertaa uutta vesigeneraattoria. Hydrogeneraattorin tarkoitus on tehdä sähköä. Kyseessä on siis propelli joka lasketaan veteen ja tämän jälkeen sähköä alkaa tulemaan. Ensimmäisten kokemustemme perusteella vesigeneraattori tosiaan tuottaa aika lailla sähköä. Kirjoitamme sähköntuotannostamme lisää kun meille tulee enemmän maileja ja pystymme havaitsemaan sähkön tosiasiallista tuotantoa ja kulutusta paremmin. Näillä näkymin näyttää kuitenkin siltä, että aurinkopaneelien, tuuligeneraattorin sekä vesigeneraattorin yhdistelmällä aurinkoisessa sivutuulessa Dysselissä on pieni paikallinen sähkölaitos. Emme kuitenkaan toistaiseksi harkitse sähkön myyntiä.

Viimeiset satakunta mailia Bornholmista pääsimme jälleen hyvää vauhtia purjein. Tällä kertaa etupurjeena oli code 0, jolla veneemme kulkee sivutuuliin oikeinkin mallikkaasti. Tuuli kääntyi hieman sivuvastaiseksi ja vaihdoimme purjeen tavalliseen rullagenuaan, joka sekin vei meitä hyvää vauhtia eteenpäin.

Bornholmiin emme kuitenkaan aivan ehtineet ennen pimeän tuloa, vaan saavuimme sinne noin 22.30. Satama on hyvin suojainen useamman aallonmurtajan sisällä.

Huomenna käymme hieman tutkimassa miltä paikka varsinaisesti näyttää. Tämän jälkeen matkamme jatkuu kohti Saksaa.