Länsirintamalta ei mitään uutta

Länsirintamalta ei mitään uutta

Ilmapiiri on lievästi sanottuna odottava.

Ajattelin julkaista blogipostin juuri ennen lähtöämme, mutta kuinkas sitten kävikään. Inhottava läheltä menevä Matti Matalapaine (tai englanniksi Larry Low) syvenee ja sotkee hieman lähtöaikatauluamme. Näillä näkymin lähdemme huomenna. Vallitseva säätila on osoitus siitä, että mikään mikä ei ole varmaa, ei ole varmaa.

Olemme nyt hengailleet Bermudalla parisen viikkoa. Olli liittyi seuraamme viikko sitten ylitystä varten – veneestä löytyy jälleen lääkärismies, jotenka ehdotonta loukkaantumiskieltoa voidaan mahdollisesti hieman höllentää.

Asiasta lentokalaan - ei ole Mäkkäriä Bermudalla.

Paikallinen laki kieltää multikansalliset pikaruokaravintolaketjut. Pikaruokaketjuista edustettuna tosin on KFC. Tämä saattanee johtua siitä, että bermudalaiset pitävät kanasta. Perinteisen mäkkärireissun sijasta tyydyimme KFC:n kanaan. Kävimme myöhemmin syömässä myös vähän paremmassa paikassa Wahoota.

Bermudalla sen sijaan on polvisukkia ja bermudasortseja. Sää on kuitenkin muuttunut suosiollisemmaksi lämpötilan suhteen, merivedenkin lämpötila on noussut muutamalla asteella. Kävimme perinteiseen tyyliin pesemässä veneen pohjan. Trooppiseen ilmastoon tottuneille jätkille meinasi tulla vedessä hieman vilu. Nyt täällä tosin on jo kaikilla Suomen mittareilla kesä.

Bermudan pääkaupunki on Hamilton. Kävimme siellä useaan otteeseen tutustumassa kaupunkiin. Bermudasta keskusteltaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että koko paikka on suunnilleen Naantalin kokoinen mesta. Hamilton on kertakaikkiaan upea pikkukaupunki, jossa järjestellään jo kovaa tohinaa vuoden 2017 Americas Cuppia. Kyseessä on suurimuotoinen purjehduskilpailu. Olisikohan maailman vanhin.

Kävimme myös vanhalla telakalla, jonne pääsi näppärästi lautalla Hamiltonista. Telakka on loistoristeilijöiden suosimaa aluetta, joten turisteista pidetään hyvää huolta.

Dyssel on niin huikeassa kunnossa, että tällä kertaa piti huoltotoimenpiteitä kaivaa suurennuslasin kanssa. Huomasimme jo aiemmin, että genuan nostimen ohjuri on kulunut. Päätimme ajankuluksi käydä kysymässä, josko täältä löytyisi vastaavaa. Halyard strainer löytyikin heti ensimmäisestä kaupasta. Osa oli itse asiassa identtinen omamme kanssa. Ostimme kalikan ja ajattelimme että senhän voi nyt laittaa kiinni saman tien. Genuan nostimen ohjuri on siinä mielessä ihan relevantti osanen, että ilman sitä nostin voi kiertyä haitaten rullajennyn toimintaa.

Vanha osa oli perinteiseen Nautor-styleen kiinni kolmella 6 mm paksulla monel-popniitillä. Muutaman katkenneen poranterän jälkeen kulunut osa antoi periksi ja saimme sen irti. Ongelmaksi meinasi muodostua se, että omaan popniittikoneeseemme ei mene kuin neljän millin popniitit (myös näiden neljän millin popniittien ampuminen pienellä yhden käden systeemillä vaatii aika kasan puristusvoimaa jo ihan maanpinnallakin).

Ratkaisuksi muodostui jenkojen tekeminen vanhoihin reikiin. Jännittävintä parinkymmenen metrin korkeudessa puuhailussa on se, ettei pudota meidän (lainassa olevaa) ainoaa jenkatyökalua mereen. Etenkin kun kierteiden tekeminen onnistui melko pienissä osissa genuan profiilin estäessä 360 asteen kierroksen. Kalikka menikin näppärästi kiinni heti kierteiden syntymisen jälkeen. Ja kaikki osat pysyivät vielä tässä vaiheessa tallella.

Mastoon kiipeämiseen alkaa tulla pientä otetta. Nopeiten toppiin pääsee vantteja pitkin silppaamalla. Meininki toimi edellä kuvatussa projektissa siten, että pääinsinööri toimi offshore tiimissä merenpinnan tasolla projektin työnjohtajana ja toimitti mastoon tarvittavia työkaluja erillisellä nostimella. Juuri kun homma oli valmis, ajattelimme vielä vähän siottaa valmista jälkeä, ettei mikään terävä kulma voi jäädä kiinni spinnuun. Pudotimme sioituslaitteen mereen. Tästä saimme ensimmäisen mastossa työskentelyn tuloksena syntyneen materiaalivahingon.

Sioituslaitteen kohtalo oli muutoinkin jännittävä: hävitimme paremman sika-prässin. Moni voisi kuvitella ettei 41 –jalkaiseen purjeveneeseen saa hävitettyä mitään. Väärin! Prässi hävisi Ranskassa ja löytyi vasta Hollannin Antilleilla.

Valmistautuminen on muiltakin osin sujunut hyvin rauhallisissa merkeissä. Eilen illalla Arimo puuhasi aikansa kuluksi jotakin niin pienimuotoista että en enää oikeastaan edes muista mistä oli kysymys. Antti teki makaronilaatikon merelle. Itse valmistin lasagnen. Nyt meillä on muutamaksi päiväksi valmista ruokaa. Tämän lisäksi järjestelin kolikkolaatikkomme – valuuttaa on Kuuban pesoista itäisen Karibian dollariin. Euroja lähinnä kolikkoboksista kaivelin.

Muutamana edeltävänä yönä Bermudan ylitse on mennyt voimakkaita ukkoskuuroja parin matalapaineen ohella. Taivaalla salamoi hienosti.

Olimme pitkään ankkurissa St. Georgen välittömässä läheisyydessä. Siirryimme jälleen ylihintaiseen satamaan, jossa on aika hyvä edustus pohjoismaista – kaksi suomalaista ja yksi norjalainen vene. Suomalainen s/y Chiara saapui tänään aamupäivällä. Olivat olleet melkoisessa tuulessa viimeisen yön ennen saapumista Bermudalle. Norjalaiset lähtevät tänään. Tämän lisäksi satamassa on yksi venäläinen ja yksi jenkki paatti.  

Pitkän suunnittelun päätteeksi vaihdoimme Antin kanssa partatyyliäkin. Viileän valtameripurjehtijan parran sijasta meillä on nyt komeat viikset. Myös tämän tempauksen osalta toivon lähdön koittavan melko nopeasti…

-ossi