Nuori mies, sekstantti – ja meri

Nuori mies, sekstantti – ja meri

Näin voisi alkaa jokin pitempikin kirjoitus, mutta kysymys on vain keskikertaisesta blogipostauksesta.

Vaikka aikaa on mennyt vain reilut pari viikkoa, olemme vaihtaneet maisemaa Kuuban superhelteistä Bahaman kautta Bermudan saariston suojiin alati puhaltavalta tuulelta. Matkaa on taitettua tällä välillä jotakin tuhannen mailia, josta suurin osa pohjoiseen. Tämän huomaa etenkin viilenneessä merivedessä, jonka lämpötilasta on haihtunut (ei haihtunut vaan jäähtynyt) noin kuusi astetta. Lämpimästä sellaiseen OK –lämpöiseen.

Kuubassa oli hienosti maalatut knaapit ja pollarit.  Kuuba oli muutenkin kaikessa erilaisuudessaan – ja samanlaisuudessaan – omalaatuinen paikka. Ensinnäkin virkamiehet ja tullimiehet ihmettelivät, että miten meillä voi olla ”useita” kiloja lihaa sekä kolatölkkejä monta lavallista. Tästä huolimatta kaveri kaivoi lähtiessään oman uuden iipuhelimensa ja vastasi tulevaan puheluun.

Havana oli monessa mielessä 50-luvun teemalla juhliva elävä kaupunki. Vanhat jenkkiautot sekä talot täydensivät katukuvaa, joka oli kieltämättä hieman elokuvahenkinen. Elokuvan tyyli vaihtui toki hieman synkemmäksi heti Havanan laitamilla. Satamamme laitapuolet olivat jo kokonaan eri tarinaa.

Ajoittain vaatimattomasta infrasta (Karibian moneen paikkaan verrattuna täällä saattoi sentään käyttää termiä infrastruktuuri) huolimatta kuubalaiset olivat iloisia ja mielestäni avuliaita. Söimme hyvän parin ruokalajin dinnerin vain muutamalla dollarilla. Havanan keskustassa sen sijaan hintataso ajoittain jopa lähenteli eurooppalaisia hintoja. Havanan ulkopuolella sen sijaan 1 dollari on iso raha.

Kuuba lienee yksi turvallisimmista Karibian maista. Turisteja ei selkeästi saanut kiusata. Esimerkiksi lomakohteena Dominikaaninen tasavalta ja Kuuba eroaa mielestäni selkeästi ainakin turvallisuusaspektin nojalla.

Uutiset Kuuban ja USA:n lähentyvistä suhteista ja kauppasaarron lopettamisesta vihdoinkin ovat tietenkin positiivisia. Keskustelin yhden kuubalaisen ja muutaman jenkin kanssa asiasta. Kuubalainen taksinkuljettaja totesi ”not gonna happen”. Jenkki (demokraatti) totesi myös asian olevan hyvin hankala. Myöskään hän ei uskonut tilanteen muuttuvan vielä pitkään aikaan. Molemmat toivoivat olevansa väärässä. Ehkä asiaa kuvastaa tietyllä tapaa se, että Havanaan rakennetaan tällä hetkellä kymmenien poliisien ympäröimänä Jenkkien suurlähetystöä.

Riku liittyi matkaamme (ja Otso myöhemmin Bahamalta) Kuubasta seuraavalle legille kohti Bahaman pääkaupunkia, Nassauta. Matka Nassauhun oli monessa määrin kummallinen. Ensinnäkin taisimme tehdä Dysselin vuorokauden purjehdusennätyksen. Tässä oli muuten sitten vastatuuli. Muutenkin 400 mailin matka meni todella vauhdikkaasti, vaikka pysähdyimme Bahamalla ankkuriinkin yhdeksi päiväksi! Ankkuroinnin jälkeen ennen Nassauta kohtasimme tulisen kylmän rintaman, joka puhalsi ylitsemme tuoden reissun toisen ukkosmyräkän, hullun sateen sekä tähän mennessä kovimman tuulen.

Kovaa tuulta ei kuitenkaan kestänyt kovinkaan kauan rintaman jo siirtyessä kauemmas. Tästä huolimatta kiisimme aivan sysipimeässä huikeaa kyytiä kohti Nassauta, johon saavuimme aikaisin aamulla.

Pikantti yksityiskohta Nassausta. Kaupungissa on kaksi siltaa, joiden takana on melkein jokainen Nassaun vierasvenesatama. Tässä ei sinällään ole mitään outoa. Hieman kummallista on kuitenkin se, että kukaan ei tiedä näiden siltojen virallista alituskorkeutta! Ei elektroniset eikä paperiset karttamme. Ei Nassaun satamakirja. Ei edes Nassaun viranomaiset. Satamakirjamme valistuneen arvion mukaan noin 20 metriä on kuitenkin ”ihan OK”. Testasimme asiaa ja voimme virallisesti todeta, että ainakin Dyssel mahtui siltojen alta (tilaa jäi ehkä metri, pari, asiaa on vaikea arvioida kannelta käsin). Dysselilläkään ei ole hyvä paljoakaan alle 20 metriä alittaa. Kahden valtavan sillan rakentamisen yhteydessä joku olisi voinut pudottaa mittanauhan sillan päältä nähdäkseen kuinka korkea projektista tuli.

Nassaussa oli aivan järjettömän iso hotelli. Hotelli Atlantis Paradise Islandilla oli valtava. Olemme matkallamme nähneet aika monta hotellia ja resorttia, mutta tämä oli varmastikin suurin hotelli. Ei mitään J:tä. Tarkoituksenamme oli käydä hotellin vesihuvipuistossa, mutta eksyimmekin paikan akvaarioon. Itse asiassa akvaarion alle, sillä akvaarioon oli rakennettu pari tunnelia, joita pitkin pääsee katsomaan kaloja pohjan perspektiivistä. Omatoiminen ekskursio hotellin nähtävyyksiin sujui hyvin, vaikkemme ehtineetkään vesiliukuihin (myöhemmin meille selvisi, että vesiliukuihin pääseminen olisi maksanut melko suolaiset 400USD henkilöltä…).

Käytiin jätkien kanssa syvänmeren kalastussetillä. Moottoriveneellä kalaan. Neljän tunnin kiertelystä kymmenellä ongella saimme nostettua yhden viiden kilon barracudan.

Kaiken kaikkiaan Bahama oli aika kallis paikka. Satamamaksuissa taisi tulla uusi ennätys. Bissen hinnassa taisi tulla uusi ennätys. Tästä huolimatta hauskaa oli - suuri kiitos seurasta & seilauksesta Otsolle ja Rikulle!

Jatkoimme Nassausta kohti Great Abaco –saarta. Paikka muistutti huomattavasti enemmän mielikuvaa, jotka ”Bahamasta” herää automaattisesti – turkoosia vettä, rauhallisesti lipuvia rauskuja sekä rentoa meininkiä. Kerrassaan hieno paikka, jonka kruunasi kodikkaan oloinen rauhallinen satama. Teimme mestaan näyttävän sisääntulon meikäläisen liukastuessa purjehduskengillä liukkaalla laiturilla hypättyäni keulasta. Kolmen sekunnin sääntöä noudattamalla kyseessä oli kuitenkin korkeintaan hieman rinnenojaa, koska veteen ei päädytty eikä selkä murtunut.

Odottelimme Abacolla sopivaa sääikkunaa kohti Bermudaa. Aivan täydellistä keliä ei Bermudan kolmion läpi ole aina luvassa (tuttu tilanne erityisesti elokuvista), vaikka tällä kertaa tuulet näyttivät poikkeuksellisen vaisuilta kaikkien säämallien mukaan.

Lähdimme matkaan. Ensimmäiset pari päivää meni purjeilla nätisti, mutta tämän jälkeen tuuli vaimeni juuri sen verran, että Volvolla piti auttaa aina aika ajoin. Lopulta ajoimme pari päivää koneella, vaikkakin suurimman osan ajasta meillä oli purjeet ja kierrokset koneessa melko pieninä. Uutena purjekonfiguraatiolla löysimme seuraavat purjeet: iso+code+kutteripurje. Näillä Dyssel kulki oikein kivasti haaleassa sivuvastaisessa tuulessa. Välillä tuulikulman tiukentuessa code piti vaihtaa takaisin Jennyyn.

Matka sujui nopeasti ja äärettömän rennosti. Leppoisan viikon seilailun jälkeen Bermuda alkoi lähestyä. Toisaalta samaa kyytiä (me olimme ottaneet varaslähdön) lähestyi jälleen yksi kylmä rintama. Tämän jälkeinen korkeapaine kääntäisi tuulen kokonaan vastaiseksi. Navakkaa vastatuulta ei olisi ollut niin mukavaa purjehtia, jotenka pyrimme pääsemään Bermudalle ennen tuulen kääntymistä. Tämä onnistuikin oikein mallikkaasti.

Kylmästä rintamasta saimme 5 mailia ennen Bermudaa vielä lyhyen kovan puuskaisen tuulen sekä ämpärikaupalla sadevettä. Rintama oli kuitenkin säätietojemme mukaan heikentynyt, eikä lainkaan niin voimakas kuin Bahamalla kohdattu vastaava. Rintaman lähestyessä mielenkiintoista on se, että kova tuuli tulee ennen sadetta. Tällä kertaa noin 6 m/s tuuli yltyi viidessä minuutissa voimakkaan puuskaiseksi 15 m/s puhuriksi.

Yhtenä päivänä keskellä Bermudan kolmiota oli niin tyyntä, että vedessä ei ollut mitään liikettä.

Tämä on valtamerellä kenties ensimmäinen kerta, jolloin kohtaamme jotain näin tyyntä. Päätimme paikantaa itsemme sekstantilla tällä kertaa. Tutustuttuamme jälleen tähtinavigoinnin perusteisiin, huomasimme että asia olisi korostuneesti helpompaa suorittaa lähellä keskipäivää. Tämän vuoksi jatkoimme sekstanttiharjoittelua seuraavana päivänä. Harjoituksen tuloksen perusteella paikannuimme kyllä oikeaan kolmioon, mutta emme lähtökohtaisesti aio luopua vielä GPS –paikannuksesta. Jatkoimme illalla harjoituksia tähtien kanssa ja paikansimme muutamat planeetat. Sekä sekstanttinavigoinnissa että planeettojen löytämisessä turvauduimme ipod appsiin.

Äärimmäisen hyvin toiminut autopilotti hajosi matkalla viimeisenä yönä ennen Bermudaa. Tämä johtui kuitenkin onneksi kokonaan mekaanisesta viasta ja saimme vehkeen takaisin pelittämään heti maihin päästyämme (pääinsinöörillä meni 10 min saada laite takaisin toimintakuntoon).

Saavuimme Bermudalle tosiaan eilen iltapäivällä. 

Nopeiden ja helppojen maahantulomuodollisuuksien jälkeen kävimme syömässä ja tutustumassa St. Georgen kaupunkiin. Tänään teimme huoltotöitä etenkin moottorin osalta: vaihdoimme öljyt, vaihteiston öljyt, impellerin, impellerin hihnan, laturin hihnan ja suodattimet.

Huomenna olisi tarkoitus tehdä jälleen perinteinen tsekkauslista ennen uutta legille lähtöä (vaikka lähtö ei koitakaan vielä moneen päivään, on kaikki periaatteessa valmista lähtöä varten).

Tämän jälkeen voimmekin tutustua Bermudaan, joka vaikuttaa melko hauskalta paikalta. Ihan kuin oltaisiin tultu Englantiin, uudelleen.

-ossi