Bornholm (Tanska) – Kiel (Saksa) – Cuxhaven (Saksa)

Bornholm kuuluu Tanskalle ja vaikutti päälisin puolin varsin samankaltaiselta kuin Visby. Meininki oli rentoa ja kiertelimme monta tuntia ympäri kaupunkia.

Pohdimme että olisi kuitenkin mukava jatkaa matkaa varsin suotuisissa sääoloissa, joten lähdimme lauantaina illalla kohti Saksaa ja Kielin kanavaa. Jälleen tuuliolosuhteet vaihtelivat, vaikka tuuli pysyikin pääosin myötäisenä taikka sivumyötäisenä. Pimeän tullen nostimme vielä code 0 –purjeemme ja saimmekin sillä +7 solmun vauhdin. Laskimme isopurjeen myöhemmin, sillä code näytti vetävän venettä loistavasti eteenpäin. Samalla taisi sataa vettä reippaamminkin muutamaan otteeseen.

Kuten olemme jo huomanneet, täydellinen purjehdustuuli ei näytä kestävän kovinkaan pitkään. Ei tälläkään kertaa. Aamuyöstä tuuli tyyntyi ja jouduimme konettamaan aamuyön. Tuuli osoitti kuitenkin pieniä heräämisenmerkkejä ja pääsimme taas aamiaisen jälkeen purjeilla – tällä kertaa tosin vastatuuleen. Tuuli joka tapauksessa haihtui ja päädyimme ajelemaan moottorilla. Sääfaksi ilmoittelee suuremmasta matalapaineesta Tanskan pohjoispuolella. Vaikka siellä näyttääkin tuulevan navakasti, me ajelemme koneella aivan totaalisen nollatuulessa ja auringonpaisteessa ihaillen Tanskan loppumattomia tuulimyllyjä. Näimme myös ilmapalloja ja hylkeen.

Satuimme (ei kirjaimellisesti) törmäämään myös ruotsalaisiin purjehtijoihin keskellä tuulimyllyviidakkoa. Neljä nuorta ruotsalaista suuntaa meidän kanssa myöskin kohti Karibian aaltoja. Vaihdoimme sähköposteja ja blogin osoitteita. Ruotsalaisten blogi löytyy osoitteesta sailtootiki.wordpress.com.

Edellisöinen reipas purjehdus on kuitenkin vienyt meitä eteenpäin kohti Kieliä jo etuajassa. Lähestyimme Kieliä täydellisessä purjehdusilmassa, mutta keskellä yötä 100 tankkerin kanssa ei ole järkevää lähteä taistelemaan paikoista ahtaassa kanavassa. Tämän vuoksi hiljensimme yöllä vauhtia ja kävimme pyörähtämässä vähän kauempana suunnitellusta reitistä. Tästä tulikin muuten mieleen, että meiltä on kysytty laitammeko veneen parkkiin aina yöksi ja jatkamme matkaa herättyämme. Ei. Käytännössä katsoen meistä on aina joku purjehtimassa vuorokauden ympäri, koska valtameren valtateillä ei ole juurikaan P-paikkoja. Meren moottoriteillä on toisaalta aina silloin tällöin liittymiä, joita pitkin pääsee eri kaupunkeihin. Nämä reitinjakojärjestelmät eivät juurikaan kosketa meitä, koska emme ole aivan liikenteen raskaimmasta päästä. Käytännössä katsoen haluamme vältellä näitä risteyskohtia mahdollisuuksien mukaan, koska niihin kertyy jo Itämerellä nähtävästi melkoisesti liikennettä. Lisäksi huviveneen ei tulisi pyöriä siellä.

Lontooseen voisi olla mielenkiintoista seilata. Lets see. Ensin päädyimme kuitenkin vajaan parin päivän reissun päätteeksi Kielin kanavan loppuun. Yövyimme ’satamassa’ keskellä Kielin kanavaa kiinni kolmessa puupaalussa, sillä kanavassa ei saa huviveneet ajella pimeään aikaan. Tänään aamulla lähdimme aikaisin kohti kanavan loppua. Pudotimme myös Ellin ja Heikin Hampurin bussipysäkille – tai kartan mukaan mahdollisimman lähelle joenpenkkaan. Pysähdyimme mielestämme sopivalta näyttävään paikkaan, joka ilmeisesti olikin tullin aluetta. No, tullattavaahan meillä ei ollut joten asiasta ei tullut mitään hämminkiä.

Dyssel sen sijaan jatkoi suoraan Kielin kanavan läpi Elbe-jokeen. Kielin kanavan toisessa sulussa kävimme hieman avustamassa erästä iäkkäämpää pariskuntaa, jotka eivät varsinaisesti ajatelleet pomppia kanavasulun reunojen pattinkikiskoilla. Kanavan jälkeen laskettelimme Elbeä yli kolmen knotsin myötävirrassa pelkällä Genualla Dysselin liikkuessa melkein kahdeksaa solmua.

Saksan mantereen saavutimme paria tuntia myöhemmin Cuxhavenissa, joka tuntuu olevan täysi merikaupunki suurine konttisatamineen. Kaupungissa on suuret vesitiiviit portit ja muurit, jotka estävät liian nousuveden valumasta suoraan kaupunkiin, joka taitaa olla pikkuisen merenpinnan alapuolella. Merenpinta sinälläänhän on täällä täysin suhteellinen käsite, sillä saavuimme keskipäivällä laskuveden kohdin satamaan, joka vaikutti olevan melkoisessa kuopassa. Myöhemmin iltapäivällä kuitenkin nousuvesi oli nostanut koko hoidon jälleen kolmea metriä korkeammalle. Täällä vuoroveden vaihtelu on siis jotakin kolmea metriä, joka aiheuttaa satamainfrastruktuuriin melkoista säätöä. Täällä kuitenkin laiturit nousee ja laskee automaattisesti, joten homma hoituu helposti. Joihinkin satamiin toisaalta ei voi mennä koska vaan, sillä sataman ulostulo saattaa olla hieman korotettu ja tällöin saapua voi vain nousuvedellä. Korotus johtuu siitä, että muuten laskuvedellä koko satama tyhjenisi mikä ei ole satamatoiminnalle yleensä hyväksi.

Sää on ollut hyvinkin myötämielinen viimeaikoina, vaikka on ollut melko tyyntä. Tänään oli ehkä aurinkoisin päivä koko reissulla.

Seuraavaksi lähdemme kohti Haagia, jonne matkaa taitaa olla about 250 NM. Haag on Dysselin kirjaston mukaan perustettu 1248. Kirjasto on (ainakin huviveneen kirjastoksi) ehkäpä aika kattava, joten siitä tarvitseekin tehdä oman kirjoituksen jossain vaiheessa.