Cuxhagen (Saksa) – Zeeburg (Belgia) – Oostende (Belgia)

Lähdettiin Cuxhagenista etiäpäin iltapäivällä kohti Haagia, johon matkaa oli noin pari vuorokautta. Jälleen matkanteko sujui oikein hyvin. Virta ei ollut tällä kertaa niin suotuisa kuin aiemmin ensimmäiseen muutamaan tuntiin, sillä saimme purjehtia reilussa parin knotsin vastavirrassa. Virtalaskelmaoptimointimme ei ehkä myöskään ollut ihan paras mahdollinen (emme varsinaisesti katselleet mitään virtataulukoita, tästä lähtien katselemme).

Ensimmäinen yö sujui oikein hyvässä tuulessa ja seilasimme myötäisissä tuulissa hyvää vauhtia eteenpäin ensin spinnun kanssa ja myöhemmin yöllä tuulen noustessa hieman pelkällä isopurjeella. Matka taittui jälleen odotuksia nopeammin, joka aiheutti pienen reittisuunnitelman muutoksen (saimmekin muutama huomautusta, että olemmeko huomanneet että emme ole menossa Haagia kohti). Tämän lisäksi traffic control kertoi meille ystävällisesti VHF:n välityksellä että pyöritte jo suhteellisen lähellä reittijakojärjestelmää (eli paikallista moottoritietä). Myös paikallinen luotsivene pyöri ympärillämme hetken ja otti valokuvia. Ehdimme jo valmistella pientä valituskirjelmää mahdollisista sakoista joita saattaisimme saada, mutta luotsivene kertoikin ottaneensa kuvia vain siksi että meillä oli hieno vene. Totta tuokin.

Yöllä on kyllä huvittavaa kohdata kaiken maailman porukkaa mitä tuolla merellä pyörii. Kiersimme suuren laivojen parkkipaikan, jossa oli ehkä 20 suurtaa laivaa rivissä ankkurissa. On kalastajia, öljynporaajia, tuulimyllyjä, tuulimyllyn vartijoita, tulevaisuuden tuulimyllyjä (siis rakenteilla olevia tuulipuistoja joissa kartoissa on suuret ruksit ettei jostakin kohtaa saa purjehtia, vaikka todellisuudessa siellä ei ole vielä yhtään mitään). Tuulienergiaa luulisi kyllä syntyvän, koska niitä tuulimyllyjä on oikeasti todella paljon.

Myös Dyssel hyödyntää tuulienergiaa 300W tuuligeneraattorilla (hyödynnämme tuulienergiaa myös varsinaiseen matkantekoon, eh), joka vaikuttaa melkoisen väsymättömältä taistelijalta. Siellä se pyörii ja pyörii. Tuuligeneraattorimme pysäyttäminen on muuten jossain määrin säätämistä, johon olemme pyrkineet kehittämään jonkinnäköistä toimintasuunnitelmaa. Tuuligeneraattorissamme on sähköinen jarru, joka jarruttaa pyörimistä silloin kun tuulee liikaa. Joka tapauksessa kovemmassa tuulessa generaattori olisi hyvä saada sidottua kokonaan. Ongelmaksi muodostuu lähinnä se, että kyseinen vehje on yli neljän metrin korkeudessa. Olemme laittaneet tuuligeneraattorin viereen koukun, jossa on kuminauha millä generaattorin lavan saa kalastettua ja sidottua kiinni. Tällöinkin generaattorin pitää pystyä pyörimään 360 astetta taikka lavat taittuvat ikävästi. Kalastamisen helpottamiseksi laitoimme generaattorin päähän vielä apunarun, josta saa siirrettyä generaattoria pois tuulesta jolloin se myös pysähtyy. Edelleen pysäyttämisoperaatio taitaa vaatia kiipeämistä tolppaan.

Muilta osin tutkatolppamme ja siihen tekemät modifikaatiot ovat osoittautuneet tähän mennessä onnistuneeksi. Aikaa kyseisen tolpan kanssa meni Inkoossa ehkäpä jotain +100 työtuntia, joten ihan hyvä että toimii.. Dysselin tutkatolpassa on kaikennäköistä vekotinta. Ensinnäkin tolpassa on mainitsema tuuligeneraattori, joka tuottaa tuulessa periaatteessa jopa 300W teholla sähköä. Tämän lisäksi sieltä löytyy B&G:n laajakaistatutka tutkakeinulla. Tutkakeinu pitää tutkan koko ajan paikoillaan suhteessa mereen, vaikka vene miten kallistuisi eikä tutka tutkaile lintuja vaan muita veneitä niin kuin sen pitääkin. Tutkan lisäksi tolpassa on tehokas LED-kansivalo sekä EBIRB hätäpoiju. EBIRB toimii siten, että jos veneemme uppoaisi, EBIRB lähettää automaattisesti veteen jouduttuaan hätäsanoman ja paikkatietomme pelastusviranomaisille. Näiden lisäksi tolpassa on vielä kasa antenneja (toinen VHF antenni, AIS antenni, NAVTEX sääfaksiantenni). Koko hoito painaa muuten yli sata kiloa! Tämän vuoksi tolpan pystytykseen tarvittiin mastonosturi. Suuren kokonaisuuden pitää pystyssä pari järeää sivutukea, jotka ovat myös osoittautuneet hyviksi hankinnoiksi - tolppa ei heilu lainkaan ja on hyvin tukevasti kiinni kannessa.

Matkalla kohti Haagia tuuli tyyntyi jossain vaiheessa ja nostimme jälleen lisää lakanaa, mutta tällä kertaa +200m2 purjetta ei vienyt meitä mihinkään ja ajelimme hetken koneella. Huomasimme tässä vaiheessa sen, että saapuisimme Haagiin keskellä yötä. Yöllä vieraaseen satamaan saapuminen voi olla melko hasardia touhua, joten päädyimme jatkamaan matkaa eteenpäin. Jatkoimme matkaa yhteen Euroopan suurista konttisatamista – Zeeburgiin. Satama ei näyttänyt ihan täysin Strömsöltä, mutta jäätävän kokoiset nosturit ja konttilaivat tekivät kyllä vaikutuksen. Kävimme Royal Belgian Yacht Clubin klubitalolla maistamassa belgialaista olutta. Tästä jatkoimme aamulla matkaa Oostendeen, joka on noin 70 000 asukkaan keskikokoinen kaupunki Belgian rannikolla. Belgian jalkapallomaajoukkue oli myös hoodeilla saapuessamme satamaan.

Oostenden kaupunki on tähän mennessä ehkä hienoin käymämme paikka. Yli neljän metrin vuorovesivaihtelun vuoksi satamassa on sulku, jotta vesi ei lähtisi pois satama-altaasta. Tämän lisäksi matkalla oli pari nostosiltaa ennen alueelle pääsemistä. Kaiken kaikkiaan satamaoperaatiot toimivat niin hyvin, että meillä meni alle puoli tuntia päästä mukavaan aisapaikkaan. Koko satama on aivan täysin kaupungin keskustassa, sillä rautatieasemalle on veneemme keulasta ainoastaan 50 m. Kaupungilla on myös mukava biitsi. Kävimme muutenkin tutustumassa kaupungiin ensimmäistä kertaa vähän pidemmän kaavan kautta. Täältä on kuulemma suora nopea junayhteys Brysseliin. Meillä ei ole toistaiseksi asiaa Brysseliin, vaikka EU –lippu mastossamme liehuukin Belgian aluevesillä liikkuessamme.

Matkalla Oostendiin optimoimme erinäköisiä laitteita. Ensinnäkin saimme säädettyä akkujen lataussäätimen hienosäädön paremmin kohdilleen. Tämä auttaa siihen, että koneen laturi pystyy lataamaan akut aivan täyteen. Lataussäätimen lisäksi muutimme vesigeneraattorin asentoa hieman paremmaksi. Nyt vesigeneraattori on hieman yli 90 asteen kulmassa veteen. Periaatteessa 90 astetta pitäisi riittää, mutta veneen perässä oleva virtaus vie generaattoria muutaman asteen ylöspäin eikä generaattorin oma säätömekanismi oikein jaksa pitää sitä paikoillaan. Vesigeneraattoria alhaalla pitävä naru napsahtikin poikki, jolloin generaattori nousi veden pintaan. Katsoimme ohjekirjasta, että siihen voi tulla jopa 300kg veto, joten vaihdoimme narun ohueen dyneemanaruun. Kyseisen nartsan pitäisi kestää yli 600 kiloa, vaikka se näyttääkin tavalliselta siniseltä narulta. Periaatteessa voisi kuvitella, että sopiva narunpätkä tulisi tällaisen hankinnan mukana. Vesigeneraattori vaikuttaa melkoiselta hifistelijältä. Seuraamme sen toimintaa.

Merkityksellisesti suurin huoltotoimenpide syntyi siitä, kun koneemme ei startannut. Ongelma paikantui nopeasti – koneakku oli jostakin syystä tyhjentynyt. Starttasimme koneen varalla olevalla koneakulla ja laitoimme varsinaisen starttiakkumme lataukseen. Emme ole vaihtaneet koneakkua talven huoltoseteissä, joten se saattaa olla jo tiensä päässä muutenkin. Tämän lisäksi konsultoituamme ulkopuolista asiantuntijaa, ja ilmeni, että Itämeren hyökytys on saattanut heiluttaa vanhaa akkua liikaa. Tämä on saattanut johtaa akun nesteiden ja systeemien sekoittumiseen. Testailimme kuitenkin akkua ja se näytti vastaanottavan latausta eikä mitään näkyviä ongelmia ilmennyt. Seuraamme myös koneakun jännitettä nyt hieman tarkemmin. Onneksi käynnistyskaapelit ovat säädetty siten, että starttaaminen toisellakin akulla on nopea toimenpide. Käyttö –ja muut akkumme perustuvat eri teknologiaan, joten ne eivät käsittääkseni ole moksiskaan heilutuksesta.

Ensimmäisen tuhannen merimailin rajapyykki rikkoutui muuten edellisellä legillä. Aurinko tuntuu paistavan ehkäpä jo hieman lämpimämmin. Useamman vuorokauden matkustus sumussa on jossain määrin rasittavaa. Mitään ei näe, mutta toisaalta ei tunnu että itse olisi sumun keskellä. AIS ja tutka ilmoittelevat vierestä menevistä 300m pitkistä tankkereista, mutta niitäkään ei näe vaikka ne menevät alle mailin päästä.

Seuraavaksi taidamme lähteä Englantiin. Jos säät suosivat, sinne voisi lähteä periaatteessa jo huomenna. Siirrymme kohta myös läntiselle pallonpuoliskolle. 

-ossi