Nemoa etsimässä

"Märkää kuin keväisellä Munasjoella" –A. Sundqvist

Aurinko näyttäytyi eilen (monet blogin lukijat ovat muuten varmasti huomanneet, että eilen on lähinnä synonyymi lähimenneisyydelle) hetkellisesti hieman kevyemmän pilviverhon takaa. Saimme mukavasti kuivateltua kaikki vaatteet seuraavaa sadetta varten.

Seuraava rintama tulikin ajallaan noin 5 tunnin päästä kuivatteluhetkestä. Ja vettä tuli. Muutenkin on suhmuraista.

Ennen kuin kukaan ehtii kysyä, emme ole edelleenkään menossa Pohjois-Kanadaan (vaikka Kanada on muuten melkeinpä lähin manner tällä hetkellä) emmekä Pohjoisnavalle.

Kurssin muuttaminen pohjoiseen liittyy optimointiin parhaiden tuulien saamisesta. Osa tuulista voi olla suhteellisen voimakkaita, jotenka niitä ei käytännössä ole oikein järkevää ottaa muuta kuin myötäisinä. Tämän lisäksi tarkoitus on tosiaan mennä Azoreille, jotenka saamme parempaa tuulikulmaa nyt positioitumalla pohjoisemmaksi.
Emme kuitenkaan halua liikaa pohjoiseen, jotenka ajelemme hissukseen ja odottelemme kovempien matalapaineen aiheuttamien tuulien siirtymistä pois reitiltämme. Tämän jälkeen koukkaamme hieman takaisin etelään ja tuulen suunnan kääntyessä jatkamme koiliseen kohti Eurooppaa.

Eilen yöllä tuuli yltyi yli 15 m/s. Dyssel kiisi vastatuuleen liiankin kovaa ja liikaa kohti pohjoista (3. reivillä + reivatulla Pikku-Jennyllä), joten "jäimme parkkiin" – testasimme Arimon kanssa yöllä miten Dysselin saa pysymään Heaving-to –asennossa ja miten tämä homma oikeissa olosuhteissa toimii. Hyvin toimii – jäimme hengailemaan käytännössä piihin noin 12 tunnin ajaksi. Tuollaisessa tuulessa vastatuuleen purjehtimisessa harvoin muutenkaan on mitään järkeä, ellei halua kokea jonkunlaista VOR –experienceä.

Heaving-to tarkoittaa sitä, että olemme noin 50 asteen kulmassa tuuleen, liikkumatta keulasuunnassa eteenpäin laisinkaan. Vene sen sijaan driftaa hiljakseen (n 1 knots) aallokon suuntaisesti. Heaving-to on siitä cool juttu, että se poistaa kaiken hakkaamisen ja ryskeen. Tämän lisäksi vene ottaa aallot aika hyvästä kulmasta. Vielä tämän lisäksi veneen driftaus synnyttää "slackin", joka estää isoja aaltoja murtumasta veneen kannelle. Heaving-to asentoon pääsee kaltaisellamme veneellä pelkällä isopurjeella (reivien määrä riippuu tuulen voimasta).

Vene ohjataan tuuleen päin, jolloin se jarruttaa. Peräsintä käännetään tuulen puolelle ja lukitaan veneen liikkeen rauhoituttua ja jäädessä noin 50 astetta tuuleen. Isopurjetta ei voi skuutata liian kireälle, koska muutoin vene ei nouse tarpeeksi tuuleen. Jos vene ei nouse edelleenkään tuuleen, tarvitsee isopurjeen määrää lisätä. Vastaavasti jos vene nousee kokonaan tuuleen, pitää eteen skuutata tuulen puolelle etupurjetta. Meille tämä kuitenkin toi liikaa tuulesta kääntävää voimaa, joten pelkkä isopurje riitti oikein hyvin.

Lopputuloksena vene pysyy paikoillaan tekemättä mitään, 50 asteen kulmassa tuuleen.

Mikäli eteen osuisi oikea supermyräkkä, voidaan tästä vielä laskea veneen keulasta kankainen meriankkuri pitämään veneen eteenpäin suuntautuva liike minimissä ja vene 40-50 astetta tuulessa. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen suuresti Lin & Larry Pardeyn Storm Tactics –kirjaa.

Tämän legin nemopiste alkaa lähestymään myöskin hyvää vauhtia. Tämä piste on siis piste, joka on mahdollisimman kaukana asutuksesta. Käsittääkseni oikeasti tämä piste sijaitsee jossakin Etelä-Meren hujakoilla matkalla Australiasta Etelä-Amerikkaan (meidän Pohjois-Atlantti on jälleen ihan lastensarjaa siihen pätkään verrattuna).
Kansainvälinen avaruusasema todennäköisesti on meilläkin tällä hetkellä laskettavissa naapuriksi. Meillä ei kyllä ole osoitetta eikä puhelinnumeroa. Synkkien pilvien alta ei taivaallekaan näe.

Sateesta huolimatta meininki on yllättävän rentoa – eilen söimme pihviä ja olemme jälleen aloittaneet perinteiset iltapäiväkahvit, kun ei enää ole niin hemmetin kuuma. Ilman lämpötilassa ei edelleenkään ole mitään valittamista, vaikkakin tuivertava tuuli ja sade viilentävät lämpötilaa. Sisällä veneessä on lämmintä, kuivaa ja mukavaa.

Kredittiä ammattilaivaliikenteelle. AIS ilmoitti yhtenä tuulisena yönä, että olemme tasan törmäyskurssilla tankkerin kanssa. M/S Star Vega kuitenkin kutsui meitä VHF:ssä ja ilmoitti, että väistävät meitä. Kysyivät muutenkin että mitenkäs meillä menee. Juuri heränneenä vastasin, että meillä menee loistavasti. Mitenkäs teillä menee? Vastasivat, että heilläkin menee oikein hyvin. Toivotimme toisillemme mukavaa matkanjatkoa. Myös toinen laiva kuuli VHF –keskustelumme ja kysyi Star Vegalta sijaintiamme (olivat nimittäin niin kaukana vielä meistä, että emme näkyneet vielä heidän AIS –järjestelmässä). Lähettävä ja vastaanottava AIS on kyllä hintansa arvoinen varuste.

"Irroitimme köydet" piistä juurikin nyt ja lähdemme pudottelemaan jälleen kohti Azoreita! Reitti tulee todennäköisesti kulkemaan hieman etelän kautta Azoreille.

Samalla hetkellä alkoi satamaan. Huomenna pitäisi oikeasti kirkastua! Emme normaalisti lataa sääkarttoihin sadetietoja, koska satelliittinettidata on kallista ja olemme usein enemmän kiinnostuneita tuulesta. Tähän on tehty nyt poikkeus ja sääkatsauksessa katsomme nyt myös tuleeko sare.

-ossi