Joululahjaostoksilla
Dysselille hienona naisena kelpaa tietysti vain ja
ainoastaan paras.
Tästä syystä joululahjamme ja myös kiitoksemme sekä
huomionosoituksemme turvallisesta ja elegantista kuljettamisesta
klassikkoswanillemme on uudella designilla oleva kultainen Volvo Pentan
kolmilapainen taittolapapotkuri (ei ollut myynnissä timanttisena,
valitettavasti..).
Kuten kaikissa hyvissä lahjoissa – ajatus on ehdottomasti
tärkein. Tämän ohella muistaminen jää erityisesti mieleen, mikäli sen eteen on
nähnyt paljon vaivaa. Useimmat pitävät monella tasolla arkisista lahjoista.
Ajatus uuteen potkuriin lähti niin ikään hyvin arkisista asioista, kuten siitä,
että olisi mukava päästä veneen kanssa liikkeelle, vanhasta kun oli yksi lapa
irronnut.
Projekti uuden potkurin osalta lähti liikkeelle kerätessämme
mahdollisimman monta liikkuvaa osaa sekoittamaan pakkaa: 1. Karibialla ei ole
oikeaa potkuria 2. Euroopasta potkurin saa tyyliin kun meidän pitäisi olla
siellä itsekin 3. Potkurin keskiosa on aivan käsittämättömän kallis 4. Omaa
potkuriamme ei enää valmisteta.
Joululahjamme vaivaelementti lienee täyttynyt.
Kukaan ei oikeasti jaksaisi lukea erinäköisistä selvittelyyn
ja muuhun säätöön liittyneistä työvaiheista ennen kuin uuden potkurin ostamista
voitiin edes harkita, joten tiivistän rankasti: nostimme veneen ylös.
Ylösnoston yhteydessä huomasimme, että potkurin lapa oli
pudonnut, sillä yksi potkurin lavan kiinnipitävän tapin sulkijapultti oli
katkennut. 6 mm paksu happosesta teräksestä oleva kuusiokolopultti! Asiaa ei
auttanut se, että loppu pultista oli jäänyt jengoilleen tähän överikalliiseen
pikku palikkaan potkuriakselissa.
Toimintalistalla siis oli: 1. saada potkuri 2. saada
potkuriin oikeat pultit ja asennusvehkeet. 3. kaivaa rikkoutunut pultti pois
potkurin navasta.
Useiden eri vierailujen jälkeen Volvon Service Center sai
hankittua meille oikean potkurin. Oikea potkuri sinänsä oli siinä mielessä
väärä, että olisimme halunneet vasemman potkurin, joka siis meille olisi ollut
oikea. Oikea vasen potkuri taasen oli hukassa koko uudesta maailmasta. Pitkän
tutkimusprosessin jälkeen kuitenkin Volvo vakuutti meille, että moottorimme
vaihdelaatikko toimii identtisesti mihin suuntaan tahansa, joten jos vaihdatte
”ainoastaan” potkuriakselin kiertosuunnan, homma toimii.
Jes, potkuriostoksille. Uusi bling bling potkurimme on kultainen
ja hienosti optimoitu. Ostamisen jälkeen vehje piti vielä asentaa paikoilleen.
Sopivasti jouluaattona veneemme oli ylhäällä telakalla.
Aattoaamu alkoi seitsemän aikaa viiden metrin korkeudella fiinillä telakalla.
Kuuntelimme joululauluja samalla kun pohja sai uutta maalia, vanhat anodit
lensivät pois ja uusi potkuri saatiin kasattua. Ennen potkurin kasaamista
käytiin etsimässä yhtä oikeankokoista pulttia muutaman tunnin ajan. Tätä ennen
irrotimme potkurin napasarjan, josta piti saada irti katkennut pultti. Molemmat
operaatiot veivät hetken. Napasarjan saimme itse irti, mutta katkenneen pultin
irrottamiseen käytimme konsulttia nimeltä Chinaman. Chinaman muuten hitsasi lähes tuhannen euron
hydrogeneraattorin telineeseen myös oikeat hitsaussaumat, jotka näyttivät tällä
kertaa todella kestäviltä. Olisi pitänyt alunperinkin teettää koko teline ammattilaisella.
Potkurin kiinnityksen jälkeen piti enää vaihtaa akselin pyörimissuunta.
Asia ei onnistunutkaan vaihteiston puolelta, koska sinne olisi tarvinnut
erilaisen kiinnikkeen. Tästä huolimatta onnistuimme vaihtamaan vaihteen
kaasukahvan puolelta. Suomeksi siis vaihdoimme vanhan pakin osoittamaan eteenpäin
ja uusi pakki on vanha eteenpäin. Homma tehtiin ”näppärästi” veneen
taaimmaisessa kolossa, melkeinpä saunalukemissa.
Melkoinen jouluaatto siis – näissä joululahjatunnelmissa on
hyvä jatkaa joulua.
Koko potkurisäätö olisi karahtanut karille ilman Volvon
innovaatioita vaihdelaatikon osalta. Satuin tämän säädön yhteydessä huomaamaan,
että Volvolla taitanee olla tähän liittyviä keksintöjä melkoinen kasa. Hieno
juttu!
Toivotamme kaikille oikein mahtavaa joulua ja erityisen
mieleenpainuvaa vuotta 2015. Meille vuosi 2014 oli monessa suhteessa erityinen.
Dyssel jatkaa matkaa St. Vincentin ohitse kohti Mystiqueta.
Mystique on muuten varmaankin aikamoinen paikka, kysymyksessä on sen 500
asukkaan yhteisomistama saari, jonka operatiivista toimintaa pyörittää yhtiö. Kirjoittelumme
jatkunee myös samaan tahtiin ensi vuonna.
-ossi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti